Illan viilennyttyä suunnattiin sitten Rivan kanssa pellolle.

Jätin koiran maahan vähän matkan päähän ja kävelin lampaiden luokse. Kuulin kun Riva vinkui mutta odotin että se hiljeni ja vasta sitten lähetin sen kiertämään lauman taakse. En antanut sanallista käskyä vaan vartalo-ohjausta, tällä hetkellä se tuntuu tekevän paremmat flankit niin kuin käskystä. Sitten peruskuljetusta välillä suuntaa vaihtaen ja ilman käskytystä. Ihan kuin nyt olisi alusta alkaen ollut pikkuisen enemmän tilaa kävellä lampaiden edellä kuin yleensä, vaikka kyllä ne välillä kantoja kopisteli.

Vaihteluksi kuljetukselle kokeilin myös flankkejä ja pieniä hakuja, niin että koira oli 15-50 metrin päässä laumasta ja minä itse lampaiden luona. Tein lähetykset edelleen ilman käskyä vartalo-ohjauksella ja saatiin muutama oikein nätti kaari taakse. Vastapäivä on edelleen se vaikeampi suunta. Yhden kerran nostettiin myös lampaat nurkasta niin että minä olin koiran kanssa noin 15 metrin päässä ja siitä lähetin. Meni ihan nätisti kaartaen, mutta aidan vieressä nostaessaan olisi voinut hidastaa vähän selvemmin että nosto olisi ollut rauhallisempi. Meni kuitenkin taakse ryntäämättä ja haukkumatta.

Välissä ihan pieni pätkä poispäinkuljetusta. Tein niin että kuljetettiin lauma keskelle, pysäytin tilanteen ja ohjasin Rivan sopivaan kohtaan ajon aloittamiseksi ja siihen maahan. Sitten kävelin sen luokse, jolloin lampaat jäi paikalleen ja kun pääsin Rivan taakse annoin luvan nostaa lampaat liikkeelle. Riva ei tasapainottanut ajossa nyt ihan niin hyvin kuin mitä välillä, mutta lauma pysyi kuitenkin hallinnassa ja suurinpiirtein suunnassa.

Sitten lisää peruskuljetusta ja nyt saatiin jo ihan mainioita pätkiä joissa lampaat ei ahistanut kantapäillä. Jopa pysähdyksissä Riva malttoi mielensä ja pysähtyi kontrollipisteeseen ilman maahankäskytystä. Hyvän kuljetuspätkän päätteeksi vaihdettiin sitten taas poispäinajoon jossa tulikin sitten treenin kriittisin ja positiivisin tilanne. Poispäinajosuunta oli vedon myötäinen ja kun koira oli eläinten takana ne hoksasi että tie on avoin etuviistoon kohti alanurkkaa. Lähtivät kiihdyttämään ja tapahtui kaksi merkittävää asiaa: mä uskalsin antaa Rivan mennä pysäyttämään vaikka matkaa oli jotain 50 metriä ja Riva osoitti olevansa luottamuksen arvoinen blokkaamalla lampaat kaarella eikä yrittänyt kiilata ja juosta eläimiä kiinni. Saatiin tilanne rauhoitettua ja jatkettiin poispäinajoa ylänurkkaan. Siihen oli sitten hyvä lopettaa.

Treenistä jäi oikein hyvä mieli, ei nyt mitään sellaisia vau-hetkiä, mutta ei myöskään mitään katastrofeja. Edes tuossa viimeisessä karkuyrityksessä ei tullut sellaista paniikkifiilistä. Kierrokset pysyi hallinnassa ja sen kuuli korvinkin, Riva työskenteli pääsääntöisesti hiljaa, ja oli kaikin puolin vastaanottavainen. Ihan pari haukahdusta tuli välissä ja yleisimmissä haukkutilanteissa, nostossa ja kääntäessään eläimiä, ei nyt tarvinnut haukkua lainkaan vaan koira luotti että kyllä ne uskoo vähemmälläkin.