Bardikin pääsi vuorollaan kentälle.

Alkuun noutoa lainakapulalla. Bardin keskittyminen oli vähän hakusessa, se mm. juoksi kapulalle ja poimi sen suuhunsa ja ohi ajaneen rekan hämäämänä meinasi lähteä jonnekin, ennen kuin muistutin että tuopas mulle. Otin sitten vielä niin että annoin kapulan ja kutsuin siitä tuomaan.

Seuraamisessakin Bardi meinasi välillä tippua kyydistä. Siinä oli omaakin vikaa, tein liikkeellelähdöt ja käännökset alkuun liian nopeasti ja terävästi. Meinasin ottaa vielä muutaman luoksetulon, mutta huomasinpas että Bardin kanssa pitäisi kerrata paikallaan pysymistä. Se pysyi suht koht hyvin niin kauan että mä käännyin ja sitten lähti tulemaan luokse jo ennen kutsua. Palkkasin sitä sitten muutaman kerran siitä että kävelin poispäin, käännyin ja palasin palkkaamaan, ilman luoksetuloa.

Lopuksi kaivettiin taskusta lampaankarvamötkö ja leikittiin sillä. Bardi leikki taas hienosti, otti heti kunnon otteen lelusta ja taisteli. Voitettuaan kävi heittämässä kunniakierroksen lelua kantaen ja piti lelua vielä hyvän tovin mun luona kun kehuin ja rapsuttelin sitä. Mikä lie pikkunahkaan mennyt, onko iän myötä itsevarmuus hypännyt uudelle tasolle? Mutta ikinä aiemmin ei ole leikkinyt noin hyvin taistelua, saalistanuthan se on koko ajan innolla.