Ne on sitten käyty, mutta tulosta ei tullut. Tottis 64 ja maasto 102, yhteensä 166. Eli molemmilla puolilla mokailtiin, mutta fiilis ei ole ollenkaan niin matalalla kuin pisteistä voisi päätellä. Tuomareina Matti Viljamaa (henkilöetsintä) ja Kari Santikko (esineet ja tottis).

Vettä satoi kaatamalla kun aloitettiin esineruudulla. Pisteitä 25, esine nousi mutta työskentely oli kuin Riva olisi ollut unessa, tosi tahmeeta ja tehotonta. Itse asiassa tuomari tarjosi meille ensin 16 pistettä (9 p. esine ja 7 p. työskentely), mutta se oli avoimen luokan pisteytyksellä, alokasluokan pistejakaumalla saatiin 25 (18 p. esine ja 7 p. työskentely). Aika yläkanttiin sillä työskentelyllä mun mielestä.

Sitten odotettiin ja odotettiin ja sadekin loppui. Lopulta päästiin henkilöetsintään. Täälläkin Riva tuntui ihan puoliuniselta, sen huomasi jo kun mentiin tuomarille ilmoittautumiseen, sen sijaan että olisi seurannut kunnolla Riva laahusti jossain mun perässä. Sama juttu oli esineruutuun mennessä... Työskentelykin oli sitten sen näköistä, Riva kyllä liikkui kohtuullisesti ja teki ihan ok pistot mutta jotenkin meno oli löysän oloista. Loppujen lopuksi sitten vain yksi ukko nousi ja senkin ilmaisu aika verkkaisella tempolla. Käyttäytyi asiallisesti maalimiehellä ja ilmaisi kuitenkin sitkeästi eikä ollut mitään meininkiä jättää maalimiestä. Haltuunotto ok. Pisteitä 77.

Vaikka tuloksesta ei ollut tietoakaan niin tottikseenkin mentiin, ihan vaan kokemuksen vuoksi ja siinä vaiheessa paistoi jo aurinko. Kun koira oli ollut niin alavireisen oloinen, päätin yrittää herätellä sen kunnolla tottikseen. Leikittiin parkkipaikalla vähän narupallolla, otettiin pari liikettä ja leikittiin vielä vähän lisää. Sitten koira autoon odottamaan siksi aikaa kun eka pari teki tottiksen. Kun tuli meidän vuoro tottikseen niin Riva oli jo ihan eri tavalla mukana hommissa. Ilmoittautuminen ok ja pari paikallaoloon ja me seuraamiseen. Seuraamisesta ja henkilöryhmästä tuomari totesi arvostelussaan lyhyesti "Ei mitään huomauttamista, erinomainen" :-) Ja sitä se olikin; herpaantumaton kontakti koko pitkän kaavion, hyvä paikka, suorassa ja riittävän tiivis mutta ei estänyt. Ei reagoinut laukauksiin mitenkään. Liikkestä istumisessa meni maahan, käsky oli varmaan jännityksestä vähän liian napakka. Liikkeestä maahanmenossa ennakoi vähän ja luoksetulossa aavistus himmailua, hidasti suht selvästi tullessaan lähelle mutta tuli kuitenkin loppuun. Tasamaanoudossa kaahasi pari metriä ohi kapulasta ennen kuin huomasi sen, mutta luovutus ja muuten ok. Sitten estenoudoissa molemmissa täysin käsittämättömät kämmit, koira hukkasi kapulan. Siis heitin kapulan, annoin käskyn ja koira suoritti esteen moitteeettomasti ja päästyään toiselle puolelle se oli että "missä kapula, ei täällä ole kapulaa!" Meni kadonneesta kapulasta sen verran hämilleen että meinasi lähteä sijaistoimintona kuseksimaan ja katsoin parhaaksi kutsua sen luokse. Siis molemmat estenoudot nollille ja heippa 30 pisteelle! Eteenmeno oli ok, olisi voinut olla vähän pidempi ja määrätietoisempikin, mutta ihan kelpo suoritus, meni ekasta käskystä nopesti maahan. Paikallaolossa ei huomauttamista, oli ollut rauhallisesti ja hiljaa. Arvostellessaan tuomari totesi että harmitti kovasti antaa tuollaiset pisteet, koska ne eivät koiran työskentelyn yleiskuvaa ja koulutuksen tasoa heijasta, mutta nuo noutojen mokat oli niin kalliit. Ei pitäisi jossitella, mutta jos estenoudot olisi onnistuneet oltaisiin pisteissä oltu 90 tienoilla, johon olisin ollut enemmän kuin tyytyväinen. Kaikki liikkeiden väliset siirtymät Riva seurasi yhtä hienosti, eikä kiinnittänyt oikeastaan mitään huomiota pariin vaan keskittyi ihan täysillä omaan suoritukseen :-).

Seuraavat kisat on jo tiedossa, eikä ennen niitä ehditä mitään koulutuksellisia ihmeitä tekemään. Maastossa oli viretila ihan päin peetä, mutta mitään varsinaisia tekniikkaongelmia ei sielläkään ollut. Eli seuraavassa kokeessa on mielenkiintoista nähdä miten paljon se vaikuttaa, jos onnistun virittämään Rivan ennen maastoonmenoa paremmin kuin nyt. Tottiksen kämmeistä voin syyttää oikeastaan vaan itseäni. Ennen kisaa ajattelin että pitää vielä käydä kertaamassa estenoudot, mutta en sitten saanut aikaiseksi tehdä sitä. Toisaalta hinkkasin viikolla pysähdysliikkeitä ja nyt koira oli niissä vähän yliherkkänä. Plussana tottiksesta tiedän nyt, että se on perusteiltaan vankalla pohjalla, koira keskittyy siihen mitä me tehdään ja eikä ota häiriötä ympäristöstä. Karman jälkeen Rivan kanssa tuntuu tosi helpolta ja rennolta mennä tottikseen, kun ei tartte jännittää että pysyykö se hanskassa vai ei.

Lisäys:

Kymmenen koiran kokeessa (3 voi, 1 avo, 6 alo) vain yksi alokasluokan koirista sai tuloksen. Että ei mennyt muillakaan kovin hyvin.

Tottiskentällä olleet esteet oli surkeat, hyppyeste oli huteran oloinen ja kaatui tosi ilkeästi yhden koiran hypyssä, tosin kyseessä ei ollut kilpaileva koira vaan yhden koiran parina ollut nollakoira. Myös A-este notkui jo pienempien koirien ylittäessä sitä, saati että siihen pistettäisiin jokin 50-kiloinen rotikkauros...