Olin juuri ehtinyt kotiin kun Hartuksen Jaana soitti ja selvittelimme ensi vuoden erkkariasioita. Näyttäisi lutviintuvan ok ja sain Jaanalta pari vinkkiä miten voisimme mahdollisimman tehokkaasti hyödyntään jenkkituomarit.

Kun selvisin puhelimesta alkoi olla jo sen verran hämärää että en enää lähtenyt tekemään Bardille jälkeä, vaikka olin päivällä niin suunnitellut. Kovin pitkään ei illallakaan enää valoa riitä, aamut on jo liian pimeitä tehdä jälkeä ennen töihinlähtöä. Mutta huomenna, lupaan että huomenna Bardi saa taas jäljen!