Bardin kanssa jatkoin kapulanpitoharjoituksia eilen ja tänä aamuna ruokakupilla. Kaikenlaista pitää pienen ahmatin kiusaksi keksiä ;-) Eilen vaati vielä useamman yrityksen ennenkuin kapula pysyi suussa niin että hyväksyin sen.

Illalla oli hymyssä pitelemistä kun Bardi istui keittiössä suu puoliauki niin että kapula juuri ja juuri pysyi leuoissa ja samaan aikaan yritti silmät kierossa katsoa vihjaavasti työpöydällä odottavaan ruokakuppiin päin. Lopulta saatiin kuitenkin asiallinen ote ja Bardi sai ruokansa.

Tänä aamuna sitten heti ekalla yrityksellä määrätietoinen ote ja rauhallinen pito. Niin sitä pitää!