Tällä kertaa Bardikin pääsi taas vähän ottamaan tuntumaa paimennettaviin. Ryhmänä oli viisi kiliä (jotka on muuten älyttömän söpöjä) ja Bardin annettiin nyt aika vapaasti kokeilla että miten sen toiminta vaikutti eläimiin. Sen kanssa uskaltaa tehdä näin, sillä se käyttäytyy tosi nätisti, ei yritä purra eikä jahdatakaan. Yhden pikkukilin karatessa laumasta oli hieno katsoa miten pikkunahka, vaikka lähti kuin tykin suusta, saavuttaessaa kilin kaarsi sen taakse, pysäytti ja käänsi kohti laumaa. Vähän siinä on sellaista että jalat tahtoo viedä turhankin paljon, eli muutaman kerran se kilin käännettyään lähti tuomaan sitä laumaa kohti mutta hups, juoksikin kilin ohi ja kili tietysti kääntyi taas poispäin koirasta (ja laumasta). Bardin itsevarmuudelle teki varmasti kuitenkin tosi hyvä huomata että sen toiminta tosiaankin vaikuttaa eläimiin. Omat pässinpäät kun ei sille juuri korvaansa lotkauta...