Töiden jälkeen nappasin pikaisesti koirat kyytiin ja ajelin kaupunkiin Ahonlaitaan tottistelemaan. Bardin kanssa ei oikeastaan ollut mitään muuta suunnitelmaa kuin katsoa miten se regoi uudessa ja häiriöisemmässä paikassa.

Hämmästyttävän hyvin pikkunahka oli mukana, nuorempana pää olisi pyörinyt kuin semafori eikä se olisi pystynyt keskittymään esim. leikkimiseen. Kentän toisessa päässä oli muutama ihminen koirineen ottamassa agilitya ja Bardi leikki kuitenkin hyvin. Pikkuisen seuraamista, muutamia maahanmenoja ja istumista sekä luoksetulo leikin lomassa. Siinä se.