Sain siten lopultakin tehtyä Bardille jäljen, n. 50 m suora, jossa joka askeleella nami, alussa ja lopussa pienet nappulakeot ja askeleet ihan kanta-varvas eli hyvin lyhyitä. Keli oli liki tyyni ja hyvin kostea, mutta ei varsinaisesti satanut. Ohjaajakaan ei kauhan pahasti möhlinyt, hoksasin jopa merkata jäljen alun ja lopun, ettei tarttenut arvailla. Syyshämärässä mainosheijastimet toimivat aika mainiosti.

Jäljelle meno meni varsin rauhallisesti ja Bardi malttoi istuakin kun vähän matkan päässä ennen jäljen alkua pysäytin sen ja laitoin valjaat päälle. Malttoi myös syödä likimain kaikki aloituskohdassa olleet nappulat. Alkujälki, ehkä 10 m, oli vähän säheltämisen makua, mutta sitten Bardi alkoi rauhoittua ja loppujälki meni aika hienosti. Yli puolet jäljestä mentiin peräti liina löysällä! Enpä olisi uskonut tuotakin näkeväni, ainakaan kun takana on reilun viikon tauko.

Jäljet on nyt ajettu ihan tuoreeltaan, viikonloppuna voisi kokeilla miten koira reagoi kun jälkeä vähän vanhennetaan.