Eka yritys PEHA-kokeessa karahti sitten heti alkuunsa tottikseen. Tiedänpähän jatkossa että ei kannata lähteä kisaan, jos ei ole ehtinyt treenata tottista pariin viikkoon juuri lainkaan. Riva oli melkoisilla kierroksilla ja mm. äänteli ja haukahteli tottiksessa, mitä ei yleensä tee. Treenaamattomuuden lisäksi oma osansa niihin kierroksiin saattoi olla vielä Karman juoksulla, vaikka veinkin sen perjantaina viikonlopuksi äidille että Riva ehtisi vähän jäähdytellä tunteitaan.

Vain kahdella kuudesta koirasta oli tottis tekemättä, joten me aloitettiin sillä. Pelastuskoirakokeiden tottiksessa nykyään liikkeiden järjestys arvotaan eli paikallaoloa ja eteenmenoa lukuun ottamatta liikkeet voi olla missä vaan järjestyksessä. Me mentiin kakkosnumerona ensin paikallaoloon, tiesin kyllä melkein samantien että Riva ei tule siellä pysymään. PIIPPIIP ja nenä veti hajua koko ajan ja toisen koirakon tehtyä pari ekaa liikettä Riva nousi ja alkoi haistella ympäristöä. Positiivista vain se että sillä ei ollut mitään aikomusta mennä häiritsemään toista koiraa.

Ensimmäisenä liikkeenä seuraamisesta maahanmeno ja luoksetulo. Nappisuoritus lukuunottamatta haukahduksia liikkeelle lähdettäessä ja sivullesiirtymisessä. Tuomari kehui nopeutta sekä maahanmenossa että luoksetulossa. Sitten liikkeestä seisominen ja luoksetulo, tässä sitten useampi käsky kun ei millään meinannut pysähtyä ja lopulta koira meni maahan, luoksetulo-osuus kuitenkin ok. Seisominen on liikkeenä vielä vähän kesken, mutta tuossa käyttäytyi kuin ei olisi ikinä "top"-käskyä kuullutkaan... Sitten tasamaanouto käyttöesineellä. Muuten ok, mutta tiputti esineenä olleen kengän istuessaan luovuttamaan, korjasi itse. Joku (kuka lie) oli unohtanut että koiran kanssa voisi joskus harjoitella tätäkin, eikä aina kapulalla. Liikkeestä istumisessakin Riva meni maahan, tämän yhteydessä ampuminen, siinä ei ongelmaa. Ryömiminen, no se on vielä kesken. Seuraamisessa Riva olisi sitten tehnyt sen istumisen, mutta muuten oikein hyvä. Henkilöryhmäkin meni mallikelpoisesti, vaikka ei ole koskaan tullut harjoiteltua niin että siinä on koirakin.

Loppuarvostelussa déjà vu, ihan kuten ekassa pk-hakukokeessa, tuomari pahoitteli että pistesaalis jäi nyt kovin pieneksi, mutta silloin kun tekeminen onnistuu niin se on kadehdittavan hienon näköistä. Ja koska tottis oli hylätty ei maastoon ollut asiaa.

Päivä meni siis seurustelun piikkiin, jäin kuitenkin vielä odottelemaan tuloksia maastosta koska siellä oli muutama tuttu. Ja voin kyllä muutenkin suositella SiMPekin kokeita, väki on lupsakkaa ja sinne tuntee aina itsensä tervetulleeksi.