Hyvä ruokahalu on minusta ihan positiivinen ominaisuus koirassa, se tekee kouluttamisesta yleensä suht helppoa. Joskus kuitenkin tuntuu että nämä nahkaeläimet vie asian jo vähän liiankin pitkälle...

Iltaruualla taas kapulointia ja yritys oli saada pieni parin askeleen siirtymä kapula suussa luovutusasennosta luovutusasentoon. Hyvän aikaa saatiin hinkata kun odottamassa ollut ruokakuppi täytti ajatukset eikä Bardi millään meinannut hahmottaa millaisella toiminnalla sen saisi. Lopulta kuitenkin jonkinlainen suoritus josta ruoka palkaksi.

Kun kuppi oli tyhjä ja massu täynnä, kokeiltiin samaa vielä uudelleen. Tadaa! Se onnistui ihan tuosta vaan, kapula pysyi suussa sekä kävellessä että uudelleen eteen istuessa. Bardi keskittyi siihen mitä oltiin tekemässä ihan eri lailla kun ei ruokakuppi laulanut seireenilauluaan.